Joulu tulla jollottaa..

Aatonaatto...miksi ei tunnu joululta ? Voihan se toki olla, että tuo lumen puute, vesisade ja plus asteet vaikuttavat siihen jotenkin. Tänään yritettiin olla Sallasiskon kanssa kuitenkin joulumielisiä ja otettiin koirista jouluntoivotuskuvat. 

Tässähän on ehtinyt tapahtua ihan hirvesäti, mutta on ollut niin paljon töitä ettei ole ehtinyt blogia päivittämään. Napattiin Lissun kanssa kotikisoista hypäriltä nolla ja käytiin Kaapon ja Sakun kanssa näyttelyssä. Molla ja Oku liittyivät "perheeseen", Sylvi kävi eläinlääkärillä...kaikenlaista siis. No mutta kirjoittelen niistä sitten omat postauksensa jossain välissä.

Tämän kuvan myötä erittäin hyvää ja rentouttavaa joulua ihan kaikille!

Treenivideoita ja höpinöitä

Tyhjensin videokameran muistikortin ja kappas, siellähän oli elokuisia videopätkiä treeneistä. Kaapon ja Lissun jumppasarjaa ja Lissun pujottelutreeniä. Mä en osaa näitä sen kummemmin analysoida, mutta esim Kaapon jumppasarjassa näyttäis vähän siltä että se hyppää vähän etupainoisesti. Lissun videosta en osaa juurikaan mitään sanoa, mutta aluksi ainakin näyttää vähän siltä, että se vieroksuu noin lyhyitä välejä. Loppu menee jo sitten paremmin. 

Kaapon jumppis:

Lissun jumppis:

Lissun keppitreeni:

Lissu on saanut kepeille tosi hyvin vauhtia, toivotaan että se pysyis kisoissakin.

Meillä on nyt ollut pieni agitauko, kun olin toissaviikolla itse kipeä ja viimeviikolla olin messumatkalla Helsingissä niin jäi viikkotreenit välistä. Ollaan nyt parin viikon sisällä kyllä kerran käyty treenaamassa itsekseen. Lissun kanssa tehtiin vain kuudella kepillä avokulmatreeniä ja pikkasen kontaktitreeniä.

 Kaapon kanssa keskityttiin vain rahoittumaan hallissa. Kaapo siis myös jatkossa käy vain hallissa rauhoittumassa ja tokoilemassa. Sitä ei uskalla nyt päästää esteille kun menee ihan reikäpäässä ja huonolla tuurilla vaan rikkoo itsensä. Esteille palataan sitten kun sen mielentila on hallissa oikeanlainen. 

Viikon pääsät olisi JATilla kotikisat ja onhan sinne pakko sitten osallistua. Kumpanakin päivänä olisi luvassa kaksi starttia. Ja mikä parasta, Marika tulee Kelmin kanssa tänne silloin!

Sitten muihin aiheisiin. Viikonloppuna oli Jyväskylän KV koiranäyttely, jossa tuli pyörittyä kumpanakin päivänä. Lauantaina Saku oli kehässä ja menestystäkin tuli. Saku voitti veteraaniluokan ainoana veteraaniuroksena ja sai SA.n ollen myös VSP-veteraani. Parasta kuitenkin oli, että Saku oli todella pirteä ja leikkisä kehässä. Välillä piti vähän rauhoitellakin sen menoa, kun se hyppi ja loikki miten sattuu. Ihanaa, että se on taas kunnossa. 

Sunnuntaina kehässä oli sitten Kaapo, joka oli ekaa kertaa näyttelyssä. Junnuluokasta tulokseksi tuli EH4. Kaapo esiintyi todella hyvin ja antoi tuomarisedän katsoa hampaat hienosti ja muutenkin kopeloida itsensä. Tuomari tykkäsi Kaaposta ja tulikin koirat sijoitettuaan sanomaan, että koira on hieno, mutta voisitko tehdä sen hännälle jotain. Kaapo on juuri tajunnut olevansa MIES ja kantaa häntänsä siis todella korkealla. On tosin kantanut pennusta asti, että ehkä miehisyydellä ei ole suoraa yhteyttä asiaan. Ollaan nyt kuitenkin Annen kanssa lähdössä Kajaaniin näyttelyyn tammikuussa ja Kaapo taidetaan myös ilmoittaa sinne. 

Näyttelyviikonlopulta otin kuvia jonkun verran, ja niitä pääsee katsomaan galleriasta: http://sannimu.kuvat.fi/kuvat/Koirakuvat/

Tokokärpäsen purema

En ole oikeastaan ikinä tykännyt tokosta, paitsi nyt. Tokohan on oikeasti ihan kivaa ja on ilo huomata kuinka hyvä fiilis tulee kun saa yhteistyön koiran kanssa pelaamaan. Aloitettiin Lissun kanssa syyskuussa Jyvälän kansalaisopistossa kouluta koiraa: tottelevaisuuskoulutuksen alkeet, niminen kurssi. Mukavaa on ollut ja paljon ollaan opittu. Kurssi loppuu marraskuun loppupuolella joten kovin montaa kertaa ei ole enään jäljellä. Uskon kyllä, että tullaan Lissun kanssa jatkamaan tokon parissa. Toivotaan että päästäisiin keväällä johonkin jatkoryhmään tai BH-ryhmään. 

Tänään käytiin kuitenkin treenailemassa kaveriporukalla tokoa ja koimme onnistumisia.

Seuraaminen: Vähän oli nyt paikka hakusessa ja täyskäännöt ei oikein luonnistunut. En tiedä olenko nyt vähän jopa ahnehtinut liian pitkää seuraamispätkää. Pitää varmaan palata takaisin lyhyisiin pätkiin ja ottaa superpalkkaa (meillä superpalkka on Muschin raakalihapullat).

Perusasento: vihdoinkin Lissu on tajunnut perusasennon. Se tulee tosi nätisti ja todella harvoin joutuu enään muistuttamaan oikeasta paikasta. Takapään käyttö on kehittynyt tosi paljon.

Liikkeestä seisominen: rupeaa sujumaan kerta kerralta paremmin, mutta kaipaa aluksi vähän muistuttelua.

Liikkestä maahanmeno: Nyt ei ollut kyllä pilkku yhtään kartalla. Piti pari kertaa avustaa kädellä että tajusi. Lissu meinasi aluksi jäädä aina seisomaan. Mutta kyllä sitten tajusi homman ja pari hyvää toistoa takapalkalla saatiin aikaiseksi.

Hyppy: Kokeiltiin aluksi, josko tajuaisi jo ilman esteen takana olevaa kosketusalustaa, mutta ei. Kosketusalusta uudestaan käyttöön ja johan rupesi homma sujumaan. Pitäisi ruveta jo häivyttämään kosketusalustaa pikkuhiljaa.

Paikkamakuu: ensin paikkamakuu ekana hommana, yhdessä karjis Katlan ja eppe Edin kanssa. Pari kertaa nosti kyynärät maasta ja piti käskeä takaisin maahan. Oli Lissulle vaikea paikka, kun tehtiin ihan pyöräilytien varressa olevalla puistoalueella. Mutta on tätä häiriössä tekemistä ruvettava jo ottamaan enemmän. Kävin palkkaamassa välillä, kun makasi nätisti.

Toinen paikkamakuu sitten aussie Ruutin kanssa. Nyt niin että otettiin koirasta vain ihan pari askelta. Elli heitteli leluja ja huuteli putkeen, vapaa yms. Hienosti Lissu pysyi, palkkasin välillä tässäkin.

Tein myös vähän luoksetulon pysäytyksiä ja se rupeaa jo pikkuhiljaa ne hiffaamaan. Välillä pysähtyy käskystä kuin seinään, välillä taas aika hitaasti. Muuta ei sitten tehtykään tänään. Huomenna on sitten taas kurssin tokotreenit, katsotaan miten sitten menee. 

Täytyy joku kerta hallilla ollessa vaikka ottaa vähän videolle tokon tekemistä. Näkisi itsekin vähän että miltä se näyttää. 

Tällaista seuraaminen oli vuosi sitten keväällä

Pilkkupentuja vailla kotia

Vielä olisi muutama 6.8.2013 syntynyt pilkkulapsi vailla omaa kotiaan. 

Olin viime viikolla katsomassa pentusia ja ne ovat oikein reippaita ja aktiivisia koiranalkuja. Uskoisin, että jokaisesta tulisi kyllä hyvä harrastuskoira. Vapaana on kolme poikaa (1 mustapilkkuinen, 2 ruskeapilkkuista) ja yksi ruskeapilkkuinen tyttö vailla sijoituskotia. Myöskin edellisestä pentueesta (syntynyt 1.7.) on vielä kotia vailla kaksi ruskeapilkkuista poikaa. Jos dalmispentu kiiinnostaa, ota yhteyttä kasvattajaan. Eine Marttinen: 040/ 717 0233 tai eine.marttinen(at)kolumbus.fi 
Lisätietoja pentueista:http://marnellindalmatians.blogspot.fi/p/pentujapuppies.html

Mutta sitten niiden kuvien pariin. Kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi.

Marnellin Moves Like Jagger, toimelias ja iloinen nuori poika.

Marnellin Molly Malone, tyttö etsii sijoituskotia

M. Molly Malone

Marnellin Man Of Steel, lempeä ja aktiivinen nuori mies

M. Man Of Steel

Marnellin Mr. Niceguy. Hellyydenkipeä rapsutuksia kerjäävä pieni suklaanaama

Isommat pojat myös.

Marnellin Living Dream, maailman kiltein pilkkupoika

Marnellin Let's Play, vilkas kaikkien kaveri

Pitkää ikää ja terveyttä

Pitkää ikää ja terveyttä - näin ei kuitenkaan aina ole. 

Pari viikkoa sitten Sakulla petti takapää, seuraavana aamuna jäi laahaamaan toista takajalkaa. Silloin ajateltiin, että seuraillaan sen vointia. Kunnes maanantai-iltana sen tila meni huonoksi, Saku ei suostunut käyttämään toista takajalkaa laisinkaan. Oli kuitenkin jo sen verran myöhä ettei mitkään eläinlääkäriasemat olleet auki (paitsi päivystävä tuhatjalka, enkä sinne halua vielä). Odottelimme tiistai aamuun ja soitin sitten Vaajakosken Univettiin. Saatiin aika samalle päivälle, eläinlääkäri Kalle Varesmaalle, joka hoiti Sakua viime syksynäkin. Sakun koko ruoto kuvattiin. Näin Kalle Varesmaa kirjoittaa Sakusta: Koko rangan sekä lantioalueen kuvaus: L1-2 välissä mahd. spondyloosimuutos, joka selittäisi sen alueen voimakkaan kipureaktion palpaatiossa. Reaktio kaularangan taivutuksessa voi johtua samaisesta muutoksesta lannerangan alueella. 

Kännykkölaatua, Saku heräilemässä nukutuksesta.

Kuvat lähtivät siis vielä ortopedille katsottaviksi ja voi olla että joudumme vielä ortopedin pakeille koirankin kanssa. Mutta tällä hetkellä diagnoosi on spondyloosi. Saku on ollut hyvin kipeä nyt maanantaista saakka. Tänä aamuna se näytti jo paremmalta, yritti haastaa Lissua leikkiin (jonka kyllä kielsin), mutta käytiin n. 500m lenkki tuossa lähistöllä ja puolessa välissä matkaa se jo rupesi laahustamaan perässä, välillä pysähtyen ja uikuttaen. Sisälle päästymme se kävi heti eteisen lattialle makaamaan täristen ja kun vein sille pedin siihen, se jaksoi könytä siihen vain puoliksi.

 

Kyllä tekee pahaa katsoa koiraa joka on todella kipeä. Etkä itse voi tehdä asian eteen mitään. Ei muutakuin lisää kipulääkettä naamaan ja toivotaan että parempia päiviä tulisi. Puolentoista viikon päästä on osteopaatti, vielä ei tiedetä suostuuko käsittelemään jos koira on noin kipeä kuin nyt. Toivotaan että parempaan päin mentäisi.

Tässä vielä otetut kuvat (kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi)

LAT kuvat :

Kaularanka

Lanneranka (josta havaittavissa spondyloosimuutos)

lannerankaa lisää

Rintaranka

Sitten VD kuvat:

Kaularanka

Kaularankaa lisää

Lanneranka

Lannerankaa lisää

Lantio

Rintaranka

Sakuhan syö nyt siis kipulääkettä, mutta tulaveisuudessa toivon että pärjättäisiin ilman. Osteopaatti ja hierontahoidoilla kun pärjättäisiin, olisin hyvin onnellinen. Myöskin uimista kokeillaan, josko tekisi hyvää, kun ei tarvitse jalkojen päällä olla.

Agirotua myöhässä

Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi ladata ne agirotu videot juutuubiin. Huono homma että näin myöhään koska mä en muista noista radoista enään mitään. Videolta puuttuu perjantain eka startti ja sunnuntain joukkukisa. Perjantain toka startti jolla video alkaa, koira karkas putkeen ennen kuin ehti suorittaa keppien vikan välin, jos tarkkaan kattoo niin mä meinaan liukastua siinä ja luulisin että se on syy siihen että Lissu tulee ennenaikisesti ulos kepeiltä. Aan jälkeen taitaa oma ohjaus olla jo niin hukassa ja laiskaa että Lissu tulee kahden hypyn ohi. Mutta hei, hyvät kontaktit! Lauantain eka startti lähti mun mielestä tosi hyvin, mutta sitten ohjasin ensimmäisen putken jälkeiselle hypylle huonosti, tai sitten koira hyppää huolimattomasti ja rima tippuu. En tiedä kummin. Sitten mä oonkin erittäin myöhässä toisen putken jälkeisellä persjätöllä ja Lissu meinaa tulla jalkoihin. Huomaa kyllä hyvin että itse on niin kauhee hidas köntys tuolla radalla ettei vaan yksinkertaisesti pääse eteenpäin. Sitten liukastunkin keppien lopussa ja hommahan meneekin ihan pieleen sen jälkeen. Lauantain toka startti rupeskin jo sitten näyttämään ihan agilityltä ja menee ihan loistavasti siihen saakka kunnes jään kökkimään muurille liian pitkäksi aikaa ja varmistamaan että koira menee sen, myöhästyn persäjätöstä ja koira painaa putkeen. Ois vaan pitänyt tehdä siihen takanaleikkaus kuten suunnittelin alunperin. No ihan hyvännäköinen rata kuitenkin. 

Siitä täytyy olla tosi tyytyväinen kyllä, että kontaktit toimi joka radalla. Hieno Lissu!

Huomaa kyllä näitä katsellessa, että koiralla on kasvanut vauhti sitten heinäkuun. Se tuntuu olevan nykyään radalle mentäessä paljon paremmassa vireessä ja vauhtia piisaa. Vielä kun sais oman ohjauksen rytmityksen kuntoon niin rupeis niitä nollia ropisemaan.

Tässä nyt kuitenkin sitä videota:

Kuvapostaus

Kaapo on hoidossa ja ollaan käyty parina päivänä montuilla juoksuttamassa koiria. Kaaposta on ollut ihan huippua lillua kuravedessä ja jahdata frisbeetä. Saku ja Lissu nyt tapansa mukaan ovat vain juoksennelleet ja painineet yhdessä. Sen pitemmittä puheitta, kuvia:

Loput kuvat löytyy galleriasta

Näyttelyrumbaa

Takana on nyt dalmisten erikoisnäyttely ja Mäntuharju KR. Edessä on siis vielä Seinäjoki, jonne on ilmoitettu Saku, ja toiselle päivälle vissiin porokoira Venla. Kiva päästä pitkästä aikaa porokoirakehäänkin. Sitten Lahti, jonne lähden pelkän Sakun kanssa. Jyväskylä, jonne on ilmoitettu Saku ja toiselle päivälle Kaapo. Lissun osallistumista mä vielä vähän mietin. Sitten ois vielä joulukuussa näyttelyvuoden päättävät voittajanäyttelyt Helsingissä, jonne Saku olisi tarkoitus ilmoittaa kaikille kolmelle päivälle. Että kyllä riittää taas kehässä juoksentelua. Mutta oikeastaan on tosi kivaa päästä pitkästä aikaa paljon näyttelyihin. Sakun kanssa se on niin mukavaa.

Dalluerkkari oli siis tuossa Elokuun 24.pv ja olin ilmoittanut kummatkin koirat kehään. Urokset arvosteli venäläinen dalmiskasvattaja Irina Petrakova (Kennel iz Terletskoy Dubravy) ja nartut norjalainen Aase Jakobsen, myöskin dalmiskasvattaja (Kennel Toot's).

Lissu kävi kehässä Marikan kanssa ja neiti esiintyikin oikein hienosti. En esitä sitä itse, koska mun kanssa se on vähän sellainen apaattinen ja laskee hännän. Marikan kanssa se osaa esiintyä tosi iloisesti ja ryhdikkäästi. Laatuarvosana oli kuitenkin tällä kertaa erittäin hyvä (EH), johon olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen. Olin valmiiksi jo ajatellut että se on jo voitto jos saadaan parempi arvosana kuin H. Tiesin että Aase tykkää enemmän vahvemmista ja pidempirunkoisista nartuista. Arvostelu oli kuitenkin mielestäni tosi hyvä. Valitettavasti mä osaan tosi huonosti ruotsia, jolla arvostelu oli kirjoitettu ja kehäsihteerin käsialastakaan en saa kunnolla selvää. Kirjoitan sen tänne sitten kun saan joltain suomennoksen siihen. Siinä kuitenkin muistaakseni mainittiin tummasti värittyneistä korvista. Pilkutus oli kuitenkin tuomarin mielestä hyvä. 

Saku kisasi ekaa kertaa virallisesti veteraaniluokassa, eikä mulla ollut kummoisia odotuksia kun vetsku-uroksia oli ilmoitettu niinkin paljon kuin 7 kpl. saku kuitenkin esiintyi oikein hienosti ja oli iloinen ja liikkui hyvin. Se tosin liikkuu aina hyvin. Esiintymisen kanssa on joutunut joskus vähän tapella. Saku oli nuorempana sellainen ettei sitä kiinnostanut kehässä pönöttäminen yhtään, joten nyt saa olla kyllä todella iloinen siitä että sen esiintyminen on parantunut kertaheitolla ihan hirveästi. Saku sai siis laatuarvosanan erinomainen (ERI) ja sai vielä SAn ja sijoittui luokassaan kolmanneksi! Hieno poika! Sakun arvostelu on englanniksi ja kirjoitan sen tähän alle. Saku on siis kahdeksan vuotta, vaikka arvosteluun on kirjoitettu 9...en tiedä kuuliko tuomari mut väärin vai onko kehäsihteeri kuullut tuomarin väärin.

" 9 years. Good size & type.

Good head & expression. Good eyes.

Moves well. Good spots. Very

good condition for the age.

Littlebit straight in shoulders, 

good angulations behind. Well

developed chest. Nice temperament."

Eli vapaasti suomennettuna: 9 vuotias. Hyvä koko ja tyyppi. Hyvä pää ja ilme. Hyvät silmät. Liikkuu hyvin. Hyvät pilkut. Erittäin hyvässä kunnossa ikäisekseen. Pikkaisen suorat olkavarret(?), hyvät kulmaukset takana. Hyvin kehittynyt rintakehä. Hyvä luonne/temperamentti.

Osallistuin Sakun kanssa myös senior handler kisaan ja sijoituttiin kolmansiksi. Kotiin tullessa koirat oli aivan poikki. Kuuma ja pitkä päivä takana. Saku taisi nukkua vielä seuraavankin päivän, ei taida vanha jaksaa enään samalla tavalla kuin ennen (vaikka siis, Sakuhan on mies parhaassa iässä).

Kuvia erkkarista, kuvat on ottanut Sini Laihonen (kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi)

Lissu ja Marika

Saku VET ERI/3 SA

Saku paras uros luokassa.

30.8. oltiin sitten Mäntyharjulla näyttelyssä. Meillä olikin aikamoinen kokoonpano kun Annen kanssa lähdettiin aamulla ajelemaan kohti näyttelyä. Mukaan lähtivät Saku, Annen nahkacollieuros Santtu, bordercollieuros Roki ja mulla hoidossa oleva Kaapo bc. Kaapo lähti kylläkin vain turistiksi. kaikki koirat olivat siis uroksia, ja yhtäkään murahdusta siis ei yhtä pientäkään murahdusta kuulunut koko matkan aikana. Hienot pojat! 

Santun kehä oli ensin ja se pärjäsikin erittäin hienosti ollen ERI/1 SA PU2 ja sai SERTin. Sakun ja Rokin kehät menivät hieman päällekkäin, joten en nähnyt Rokin kehää, mutta poitsu oli saanut EHn ja sijoittunut luokassaan toiseksi. Saku puolestaan oli veteraaniluokassa ERI/1 ja sai SAn ollen vielä hienosti PU3 ja VSP-VET. Ihan mahtavaa!! Tuomarina oli Kirsi Nieminen. Sakun arvostelu alla.

" 8 vuotias erinom. kunnossa oleva veteraani.

Hyvä pää, erinom. ylälinja. hyvä kaula,

syvä rintakehä, erinom. eturinta & runko.

Hyvät takakulmaukset, liikkuu erittäin 

hyvin ikäisekseen. Pilkutus voisi olla

runsaampaa. Esiintyy hyvin. "

Pari kuvaa Mäntyharjun näyttelystä, kuvat on ottanut Anne Alho.

ROP-VET Gracilis Hearts On Fire & VSP-VET Spotnik's Chocolate Chip

Nauravainen pappakoira

Yksittäisarvostelussa

Synttärisankari

Onpas taas jäänyt päivittely , vaikka kaikkea on tapahtunut. mutta kitjoittelen niistä sitten paremmalla ajalla. Nyt vaan tällainen pikapostaus synttärisankarin kunniaksi.

Lissu, mun pieni ja mustasilmäinen kauhukakarani. Nyt se on jo iso! Lissu viettää tänään siis 5-vuotis synttäreitään. Alla kuvia Lissun elämän varrelta. Kuvat saa klikkaamalla isoiksi.

"takki on täyttynyt, mutta piru on ja pysyy"

 

 

Lissu vielä kasvattaja hoiteissa, ensimmäisiä poseerauskuvia.

Ekoja päiviä kotona

3,5kk

Lissu ja koirakaveri Krusher

ikää varmaan joku 8kk ja mätsärissä ollaan harjoittelemassa

tässä kuvassa on ikää varmaan joku 4kk

Lissu 2v

Lissu ja velipoika Hatti, 4v

Lissu ja Saku, mun pilkkukaksikko

Lissu ja paras edesmennyt ystävä Aino