Videon verran mokailua

Joo. Eli ne 4.6. olleet kisat. 

Ekalla radalla tuli vitonen kepeiltä, en antanut taas koiralle tarpeeksi tilaa hakea itse keppien aloitusta ja ajoin sen sitten väärälle puolelle. Toka moka olikin sitten jo ennen putkea olleelta hypyltä kun meinasin ajaa Lissun väärälle puolelle estettä. Muutenkin se loppurata oli sitten ihan hanurista..harmittaa hirveesti etten mennyt uusimaan sitä keinun konktaktia kun tuli aika röyhkeesti läpi. Oli jo 10 alla niin ois siitä nyt voinu sen hylyn napata sen uusimisen takia. Lopulta tulos oli 12,51.

No sitten se toinen rata. eka vitonen tuli ennen keppejä olleelta hypyltä, kun en ennakoinut käännöstä ja sitten meni kurvi pitkäksi. virheitä olikin sitten kasassa jo 10 Lissu tiputti riman, josta otan syyt ihan omille niskoilleni. En ollut viemässä sitä takaakiertoon tarpeeksi aikaisin ja hyppy oli siten sille vähän hankala. Plus että meinasin törmätä itse edelliseen hyppyyn. Hylly tuli sitten kun koira sujahti huonon ohjauksen vuoksi väärään päähän putkea. 

Kolmas rata sitten. Hyvin meni siihen saakka kunnes ekan kerran meinasi rata kadota. onneksi oikea suunta kuitenkin löytyi eikä vielä virheitä tässä vaiheessa. Hylly napsahti sitten kun ohjaaja oikeesti kadotti suunnan eikä enään laisinkaan muistanut rataa. Esteen 11 jälkeen ohjasin koiran renkaalle, ja sitten tajusin mokanneeni. Tämän jälkeen vedätin kepeillä liikaa ja Lissu tuli pois liian aikaisin. Otettiin kepit uudestaan ja samantien pois radalta. 

Kyllä voi sanoa taas, että ohjaaja (eli minä) oli tosi surkea. Jotenkin ei pää toiminut yhtään ja rata meinasi hukkua vähän väliä. Lissulle saa kyllä antaa taas kehut, teki parhaansa kädettömässä ohjauksessa. Viimeisellä agiradalla ei kyllä enään kontaktit pysyneet, mutta ne ei pysy ikinä kun on kaks agirataa. Mitäköhän siihen keksisi. Jälkimmäisellä se luisuu aina pois ennenaikaisesti, eikä nytkään ottanut stoppia ollenkaan. No kai sekin on omasta ohjauksesta kiinni. vauhti ei ollut ihan niin hyvää kuin mitä se nyt on viime treeneissä ollut, mutta tuolloin oli kyllä se yli +20 astetta lämmintäkin. Pistetään nyt sen piikkiin. Hyviä ratoja ne toki oli aina siihen saakka kun ohjaaja mokasi.

katsokaa itse ja kommentoikaa.

Elämä täynnä agsaa

Siltä se tällä hetkellä tuntuu. Että on elämä ihan pelkkää agilityä. No mutta sehän ei meitä haittaa. 

Oli oikein mukavat epikset eilen vihtavuoressa. 

Mutta jottei käy elämä tylsäksi niin tässä teille katsottavaa:

Ekaksi juostiin möllirata, joka meni mielestäni oikeinkin hyvin noin niinkuin ohjauksellisesti, vaikak välillä olikin rytmittämisongelmia. Mutta pääsääntöisesti olen hyvin tyytyväinen. Koira oli nopea, kuulolla ja teki hyvin. Mutta...aina on oltava se joku mutta. Tällä kertaa se oli sitten kontaktit. 

No mölliradan uusinnalla palkkailtiin sitten kontakteilta. Ratana se ei ollut musta niin hyvä kuin eka, vaihdoin edellisen hyvän ohjaustaktiikan huonoon ja valitsin kummallisia reittejä. No saatiin ainakin ne kontaktit onnistumaan. 

Sitten olikin se kisaavien rata. Muuten tykkäsin kyllä, mutta keppikulma oli meille vielä aivan liian haastava. Itseäänhän siitä saa vain syyttää, kun ei olla keppikulmia kummoisemmin harjoiteltu. Hylkyhän tuli jo ihan alussa kun koira sukelsi väärään päähän putkea. Mun ei ollut tarkoitus tehdä valssia muurin jälkeen vaan joku puolivalssihaltuuottohomma. En tiiä miksi menin sne valssin sinen sössimään kun tiesin kuitenkin etten ehtisi. Oon niin järkyttävä huono tekemään valsseja. Sitten seuraavaan virheesee. Yritin tehdä sujuvaa valssia okserin jälkeen ja ohajata siitä kepeille, mutta eihän se nyt sitten ollutkaan ihan niin sujuva ja koira luki mun ohjauksen pussiin. No jatkettiin sitten siitä kepeille. Loppurata meni musta ihan ok. Mitä nyt pussin jälkeen meinas tulla törmäys ja jouduttiin siinä vähän pyörimään. Mutta ai että, mikä keinu!! Hieno kontakti. Oon niin ylpee Lissusta. Kaikista kivointa tolla viimeisellä radalla oli se että saattiin sujuvuutta ja jatkuvuutta radalla vaikka niitä virheitä tuli. Yleensä jään vain jäkkimään ja kökkimään kun tulee virheitä, mutta nyt kykenin jatkamaan ohjausta mielestäni aika sujuvasti. 

Paljon ollaan kehitytty ja jos tollaisen tatsin sais kisaradoillekkin niin olisin hirmu tyytyväinen. 

Ne viime viikon kisaradat laittelen myöhemmin nettiin.

Ja oon muuten sellastakin miettinyt että osallistuttaisiin Lissun kanssa BH-kokeeseen elokuussa. Olisi tosi hyvä sauma, koska dalluyhdistys järkkää kokeen ja sinne on etusija dalmiksilla. Että eikun treenaamaan!

MH-Luonnekuvaus

Lissun luonnekuvaus. Jooh...mistäpä aloittaisi. 

Oli itselle aika yllätys koiran käyttäytymisen osalta. Odotin voimakkaita hyökkääviä reaktioita, itsenäistä toimintaa, sitä kovaa ja varmaa Lissua. Tai näin mä olen sitä aina ennen tulkinnut. Testin jälkeen oon osannut katsoa koiraani vähän eri valossa ja suhtautuminen sen käyttäytymistä kohtaan on itselläni muuttunut. 

Ihan ensiksi mut yllätti se, ettei se lähtenyt leikkiin laisinkaan mukaan. Toinen oli se, että se söi vähän väliä heinää. Oliko kyse jostain sijaistoiminnosta vai mistä..? Haalarilla olin tosi yllättynyt, Lissu pakeni paikalta ja vasta kovan houkuttelun tuloksena uskalsi tulla tarkastamaan mikä on kyseessä. Odotin että koira olis ollut mun ja haalarin välissä tai korkeintaan mun sivulla ja yrittänyt hoitaa tilanteen. Räminälaitteella olin myös vähän yllättynyt siitä miten säikyksi se meni. Oikeastaan tuon räminälaitteen jälkeen Lissun häntä ei enään noussut. Aaveet oli aika jännä homma myös. Se ei juurikaan pitänyt meteliä, vähän murisi mun takana, mutta se tuskin kuuluu videolle. Olisin odottanut vahvaa puolustamista, mutta ei. Laukaukset olikin sitten viimeinen niitti, stressitila ei laskenut edes loppupalautteen aikana vaan koira säpsyi ja pälyili ympärilleen. testin jälkeen mentiin matkan varrella olleelle rannalle uittamaan koiria, ja siellä oli joku vanha pariskunta jolle sen oli pakko sitten käydä rähähtämässä. Purkiko paineita tms...en tiiä...oon iha ulkona koko koirasta.

Olen tosin hiemna iloisempi siitä että se nyt haki musta turvaa. kertooko se siitä että se on ruvennut luottamaan muhun? Oliko sillä huono päivä? Oliko se luonnetestissä muka niin paljon kovempi koira, vai saiko se vaan hihnasta voimaa? En tiedä. Oon vieläkin vähän ymmälläni. Onko se hihna (tai se hihnan toinen  pää) oikeasti niin vahva apu sille itsevarmuuden saralla? Pitäisikö mun ruveta lenkkeilemään sne kanssa jokapaikassa irti..tuskin. Aikaakaan luonnetestin ja luonnekuvauksen välillä ei ole kuin vähän alle 2 vuotta, eikai koira voi niin paljon muuttua siinä ajassa.

No katsokaa itse ja päätelkää:

ja ihan vertailun vuoksi Luonnetesti:

Monenmoista

Tässä on nyt ehtinyt tapahtua vaikka ja mitä, mutta ei vaan ole ollu "aikaa" kirjoittaa blogia. Lissun kanssa käytiin 19.5. MH-luonnekuvauksessa, joka meni kaikkea muuta kuin omien odotusten mukaan. Kirjoitan siitä ihan oman jutun kun saan videot ladattua juutuubiin.  

4.6 käytiin JATin iltakisoissa kisaamassa Lissun kanssa kolme rataa, ekalta kymppi ja yliaikaa ja kahdelta seuraavalta hyllyt kun ohjaaja unohti radat. Oli oma pää ihan sekaisin eikä meno oikein  kulkenut. Tai kulki siihen saakka ihan hienostikin kunnes unohdin radat. Kisoista kirjoittelen sitten kanssa ihan oman jutun kun saan nekin videot esille.

Ollaan treenailtu BH.ta varten iltaisin tottista tossa hippoksen parkkiksella. Ihan kahdestaan ollaan tehty, pitäisi varmaan jo kysellä ihmisiä kimppatreeneihin niin saisi vähän palautetta ja neuvoja tekemiseen. Lissu on kyllä pääsääntöisesti tehnyt hyvällä ilmeellä ja innolla. Seuraamisessa se poikittaa välillä, mutta pienellä muistuttamisella korjaa itse aika hienosti. Pitäisi lähteä sen kanssa tuonne kaupungillekkin kävelemään ja yrittää saada koirakohtaamisia siellä aikaan, nekun on se suurin ongelma. Tottiksen kanssa on vielä pitkä tie, mutta tuo kaupunkiosuus mua jännittää kaikista eniten tuon rähjäämisen takia.

Mitäs muuta...koirasportissakin käytiin toukokuun puolella uiskentelemassa. Nyt on sitten käytetty hyväksi järveä ja Lissu ui yhdessä mun kanssa aikamoisia matkoja. Sakua sinen järveen ei meinaa saada oikein kirveelläkään, mutta oon nyt pari kertaa puoliksi kantanut sen sinne ja se on sitten saanut uida pois.

Tänään meillä onkin sitten harrastettu ripulointia oikein urakalla. Saku aloitti vähän kahden jälkeen yöllä ripulirallin. matolle tuli ensimmöiset, seitsemän aikaan aamulla toiselle matolle toiset. Aamupäivällä tuli sitten ihan sellasta vesisuihkuripulia kahteen kertaan. Joku pöpö siihen on varmaan tarttunut, kun oon nyt kuullut että tosi monen koira on ollut ripulissa. Toivottavasti menee nopeasti ohi ja sakukin piristyy. On selvästi koira vähän sellanen voimaton.

Huomenna mennään sitten vihtavuoreen agin möllikisoihin, Treenataan nopeampaa ja varmempaa ohjausta.

Tässä olis vielä läjä kuvia kesäkuun ajalta.