Tänä kesänä vietettiin SL-porukan kennelpäiviä yhdessä Amazeme bortsujen kanssa, vaikkakin SL koiria omistajineen oli enemmistö. Kaikki koirat tuli hyvin toimeen keskenään, vaikkakin Piina yritti muutaman kerran Wukin Elli-siskoa pompotella. Piinasta on ruvennut kuoriutumaan pieni isottelija (jos nyt noin voi sanoa :D ).
Inkoossa sijaitseva Västankvarn Gård oli hyvin kaunis maalaispaikka. Majoitustilat olivat ihan siistit, tosin huoneet oli vähän kuumia nukkua, johtuen helteestä.
Koulutuskenttä kylläkin oli aika hoitamaton, pohja oli osittain todella pehmeä, osittain kasvillisuuden peitossa. Agilityesteet olivat vähän sinne päin. Hyppyjen siivekkeet olivat todella leveät, A-este oli rimotettu ja vaikutti aika vaaralliselta. Pujottelun välit olivat liian lyhkäset. Hyvin me silti pärjättiin, tosin en ehkä uudestaan tuonne menisi, ainakaan jos haluaisi satsata agilityyn.
Viikonlopun kouluttajina oli TOKOssa Huotarin Oili ja agilityssä Oreniuksen Juha.
Tokosta sain itse irti aivan hirmuisesti. Oon tykännyt Oilin koulutuksista ennenkin paljon, mutta nyt koin oikein ahaa-elämyksiä ja sain todella hyviä ja tarpeellisia neuvoja molempien paimenien kanssa. Perjantaina treenattiin vain tokoa ja Piinan kanssa aiheena oli palkkaus ja liikkeiden aloitus, sekä noutoa tehtiin pikkuisen. Olen palkannut vähän passiivisesti ja päästänyt koiraa turhan helpolla, nyt saatiin hyvät eväät jatkoa ajatellen. Wukin kanssa käytiin myös läpi palkka-asioita, ruutua ja luoksetuloa. Seuraavat tokot olivatkin sitten sunnuntaina ja Wukin kanssa ainoastaan. Käytiin läpi tunnaria, kaukoja ja ruutua. Tokointo vaan kasvaa ja kovasti on jo Oilin neuvoja otettu käyttöön.
Lauantaina ja sunnuntaina oli vuorossa agilityä. Olin ehkäpä hieman pettynyt koulutukseen ja sen yksipuolisuuteen. Juha oli hyvä tsemppari ja pisti ohjaajaa liikkumaan, mutta teknisestä ja ohjauksellisesta näkökulmasta en siitä juuri mitään saanut irti. No ainakin se tuli selväksi että mulla on hyvät koirat, mutta sen kyllä tiesinkin jo :D
Kuviakin on varmaan jossain vaiheessa tulossa kun Janika saa ne nettiin laitettua. Kuvia oli todella paljon ja varmasti ottaa oman aikansa käydä kaikki läpi.
Tässä kuitenkin muutama fiilistely kuva kännykällä räpsittynä.
